Matkamessuviikonloppu + pohdintoja bloggaamisesta

Tein vuodelle 2019 uudenvuoden ”tavoitteen” (en lupausta) kirjoittaa tänne blogiin kerran viikossa.

Tykkään kirjoittaa ja tavoitteena bloggaamisen aktivoinnille onkin kirjoittajana kehittyminen. Oli aikoja, jolloin blokkasin joka toinen päivä. Silloin ihan mistä tahansa kirjoittaminen tuli aika luonnostaan. Sosiaalisen median sävy on kuitenkin vuosien aikana muuttunut ja ihan koko elämän jakaminen blogin kautta ei tunnu enää luonnolliselta.

Määrittelin tämän blogin alkuun vain matkablogiksi, mutta pelkästään reissuista kirjoittaminen ei tuntunutkaan sitten omalta ratkaisulta. Sittemmin määrittelin tämän lifestyle-blogiksi, mutta eipä sekään tuonut inspiraatiota kirjoittaa. Tälle vuotta voisin määritellä tämän blogin sunnuntai-blogiksi. Yritän viikon päätteeksi raapustella tänne edes jotain.

Oman WordPress sivun julkaiseminen on minulle myös harjoitusalusta ihan WordPressin käyttöön. Vaikka totta puhuen, se WordPressin toimintojen räplääminenkin on jäänyt viime aikoina vähemmälle.

No mutta uusi vuosi ja uudet tuulet. Toivotaan, että saan tämän ”sunnuntai-blogi” -tavoitteen täytettyä ja vuoden päätteeksi olen jälleen saanut kiinni kirjoitusinspiraatiosta.

Matkamessuviikonloppu

Matkailualan ihmisenä ja nyttemmin Suomessa asuvana matkailualan ihmisenä, matkamessuviikonloppu on jo pitkään ollut suosikkejani alkuvuoden tapahtumista.

Messut ovat olleet osa vuosittaista rutiiniani, siitä asti kun matkailualalle läksin, noin 14 vuotta sitten. Jos vain olen ollut tammikuussa Suomessa, niin messut ovat olleet ehdoton osa tammikuun ohjelmaani.

Parhaita muistoja messuilta ovat ehdottomasti vuodet, jolloin itse työskentelin messuilla edustaen silloista työnantajaani. Tunnellma messuedustajien kesken oli aina loistava, messuilla tutustui helposti alan kollegoihin ja yrittäjiin ja messuviikonloppu katkaisi mukavasti perus duunimuuli-arjen.

Nykyään olen vieraillut messuilla vain ihan kävijän ominaisuudessa. En juurikaan keräile esitteitä tai kiertele kojuja vinkkien tarpeessa, matkamessut ovat minulle paikka, jossa tapaa ihania entisiä kollegoja vuosien varrelta.  Tyyppejä, jotka eivät välttämättä asu Suomessa ja joita perusarjessa tapaa hämmentävän harvoin.

Messut tuovat tammikuiseen viikonloppuun myös sellaista ”opasaikojen” mukavaa actionia. On illallisia isolla porukalla ja istutaan iltaa viinilasin ääressä.

Tänä vuonna meitä kerääntyi isompi porukka pizzalle, joukossa oli omia vanhoja kollegoita ja kollegoiden vanhoja kollegoita, kaikkia en ensialkuun tuntenut, mutta illan päätteeksi kyllä. Matkailualan tyyppien kanssa on helppo sosialisoida.

En oikein tiedä millä sanoilla kuvailisin sitä hyvänolontunnetta, jonka tämä viikonloppu minulle toi, mutta sanotaan että jäljelle jäi semmoinen pieni iloinen kutina.

Kutina on hyvä. Varsinkin tammikuussa.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *