Telliskivi Tallinna

Tallinna- Teletorni ja Telliskivi

Tehtiin tuossa viikko sitten äiteen kanssa pieni kesäreissu Tallinnaan.

Mun Tallinnan reissut kulkevat yleensä hyvin kaavamaisesti, Rotermann, Viru-keskus ja Vanhakaupunki ympäri ja sitten jonkun viinipuodin kautta takasin laivaan.

Tällä kertaa haluttiin tehdä jotain ihan erilaista, joten ennen reissua selvittelin yhden kohteen, jossa en ole itse koskaan Tallinnassa käynyt (Teletorni) ja yhden kohteen jossa äitee ei ole koskaan Tallinnassa käynyt (Telliskivi) ja tällä reseptillä lähdettiin sitten liikenteeseen.

Matka sujui jouhevasti Tallink-Siljan Megastarin Business-luokassa. Tämä oli mulle ihan uusi kokemus, koska en koskaan ole kokenut tarpeelliseksi tuhlata minimaalisia reissubudjettejani esim. lennolla siihen, että korottaisin istumapaikkani busineksen puolelle. Aivan iloisesti olen aina matkustellut siellä economyssa ja ollut tyytyväinen siihen, että reissukohteessa on sitten sekin raha käytettävissä johonkin muuhun. Kerran elämässäni olen päätynyt lennollakin businekseen, ja hienoahan se oli, varmasti elämäni mukavin lento, mutta sen mukavuuden kustansi työnantaja, en minä itse.

Tällä kertaa olin saanut nuo business-luokan liput lahjana. Megastarin business-luokka oli mukavan rauhallinen.  Menomatkalla busineksessa oli meidän lisäksi selkeästi muitakin ihan lomareissussa olevia, paluumatkalla tilassa oli lähinnä pukumiehiä ja minä sekä äitee. 

Megastarin Busineksessa ruuat ja juomat kuuluvat lipun hintaan. Tilassa oli mennen tullen oikein kattava aamiais-ja illallisbuffa (hyvin samantyyppistä murkinaa kun laivan perusbuffassakin). Juomatarjoilut koostuivat drinkkitarpeista, olisi voinut kasata oman cocktailin ja hanaviineistä, sekä toki perus virvoitusjuomista ja vedestä.

Tallinnaan päästyämme aloitettiin reissu kuitenkin sillä perinteisellä Rotermann-visiitillä. Kierrettiin espismyymälät ja ostettiin Tallinan yhden päivän matkakortit Rotermannin R-kioskilta. Julkisen liikenteen päivälipun hinta Tallinnassa on viisi euroa. Kaksi euroa tuosta summasta menee latauskortin maksuun ja itse lippu maksaa kolme euroa. Latauskortin voi palauttaa, jolloin tuon kaksi euroa saa takaisin, mutta itse otin sen talteen, jos vaikka toisenkin kerran innostuisi ajelemaan busseilla ja ratikoilla Tallinnassa.

Rotermannista hiippailtiin Viru-keskuksen hoodeille ja hetken hakemisen jälkeen huomattiin, että Viru-keskuksen alla on bussiterminaali ja sieltä lähtee bussi myös kohti Teletornia. Teletornille menee Viru-keskukselta bussi numero 34A.

Olin jotenkin mieltänyt, että vaikka Teletornille tulee matkustaa bussilla, niin torni kuitenkin sijaitsisi kaupunkiympäristössä. Olin väärässä. Noin 15 minuuttia bussilla körryyteltyämme oltiin Piritan kaupunginosan metsiköiden keskellä.

Pohjois-euroopan korkeimmalta näköalatasanteelta, 175 metrin korkeudesta, näki kuitenkin varsin hyvin sitä kaupunkimaisemaakin. Tornista katsottuna sai hyvän kuvan Tallinnasta kokonaisuutena. En ollut koskaan aatellut, että Tallinnankin alueella on tosi paljon metsää.

Nautittiin myös lasilliset Teletornin näköalaravintolassa. Joku kerta pitää palata tuonne ihan syömisaikeissa. Ravintolan sisustus oli todella viihtyisä.

Tornista laskeuduttiin alas suoraan neuvostoaikaan. Matkamuistomyymälän vieressä, näyttelyalueella, on parhaillaan käynnissä näyttely ”Banaaneja ei ole”, joka tähyilee neuvostoajan arkeen Virossa.  Aikamatka omaan varhaislapsuuteen tehty.

Teletornilta otettiin jälleen bussi alle ja körryyteltiin takaisin keskustaan ja Viru-keskuksen seutuville. Täällä vaihdettiin ratikkaan ja jatkettiin körryyttelyä kaupungin toiselle laidalle, Telliskiven alueelle. Mä olen vieraillut Telliskivessä kerran aikaisemmin, syksyllä 2016. Alue oli kuitenkin kasvanut ja muuttunut ja toki tunnelma oli ihan erilainen lämpimänä kesäpäivänä, kuin kirpeänä syyspäivänä.

Telliskivessä on luomuputiikkeja, ihania pieniä ravintoloita, upeita seinämaalauksia kujat ja kulmat täynnänsä. Alue muistuttaa joiltain osin Helsingin Teurastamoa. Paljon kesäpöhinää ja ihana torialue ihan siinä vieressä.

Me ei tällä kertaa istuttu syömään mihinkään, sillä paluumatkan business-buffet kummitteli jo mielessä. Sen sijaan fiilisteltiin tunnelmaa, ostettiin torilta mansikoita ja kirsikoita ja naposteltiin niitä maisemia ihastellessa.

Ihan hirvittävän kauaa ei keritty Telliskivessä palloilemaan, kun piti lähteä tekemään kotimatkaa kohti laivaa. Päivät Tallinnassa menee ihan hirveetä vauhtia. Paluumatkalla vierailtiin vielä D-terminaalin lähellä olevassa ostoskeskus- Nauticassa, joka on kokenut todellisen muodonmuutoksen. Yläkerrassa on ihana ravintolamaailma ja alakertaan on tullut paljon mielenkiintoisia pieniä kauppoja. Me keskityttiin tällä ostosreissulla ihan ruokamarkettiin. Rimistä lähti mukaan pari pulloa viiniä ja avokadoja, hyvä combo.

Paluumatka kohti Helsinkiä sujui jälleen rauhalliseti siellä Business-luokan rauhaisassa tunnelmassa. Sen verran kävin kiertämässä Megastaria, todetakseni, että ei ole huonot oltavat muissakaan osissa laivaa. Ihania kahviloita, viihtyisiä pubeja ja aivan valtavan kokoinen laivamarketti (laivan kokoon nähden).

Ihana aurinkoinen Tallinna päivä.

Ootteko käyneet Teletornissa tai Telliskivessä? Jos kyllä, mitä tykkäsitte?

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *